Kesäaurinko paistaa, mutta fiilis on ehkä vähän sumea. Korkeakoulun ovet eivät auenneet, ammattikoulu sanoi “kiitos mutta ei kiitos” ja yliopisto ei edes ghostauksen jälkeen viitsinyt ilmoittaa mitään. Niinpä jäit ilman opiskelupaikkaa – ja päässä alkaa pyöriä klassinen kysymys: mitä nyt?

No, nyt hengitetään. Syvään. Koska tää ei ole maailmanloppu, vaan välipysäkki. Ja se on tärkeä ero. Joka vuosi kymmeniä tuhansia nuoria jää ilman opiskelupaikkaa – ja silti heistä suurin osa päätyy lopulta opiskelemaan, tekemään töitä tai keksimään jotain vielä parempaa. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kaikkea voit tehdä, kun kouluun ei (vielä) päässyt.


1. Täydennyshaku – koulutusmaailman bonuskierros

Kesän jälkeen, yleensä elokuussa, alkaa täydennyshaku. Se tarkoittaa sitä, että oppilaitokset, joihin jäi vapaita paikkoja, laittavat ne jakoon uusille hakijoille. Tässä ei enää vaadita VAKAVAA-koetta tai neljän kuukauden luku-urakkaa – joskus pelkkä hakemus riittää.

Missä näitä voi etsiä?

  • Opintopolku.fi julkaisee tiedot täydennyshausta
  • Oppilaitosten omat sivut, erityisesti ammattikoulujen ja AMKien kohdalla

Täydennyshaussa voi löytyä yllättäviä helmiä – ehkä juuri se koulu, jota et keväällä tullut edes ajatelleeksi.


2. Kansanopisto – vuoden mittainen seikkailu (ja oikeasti hyvä juttu CV:hen)

Kansanopistot tarjoavat opintolinjoja, joihin ei tarvita pääsykokeita eikä tutkintotavoitteita. Voit opiskella vaikkapa kirjoittamista, kuvataidetta, psykologiaa tai kieliä, tai valmistautua seuraavan kevään pääsykokeisiin ohjatusti.

Miksi kansanopisto on hyvä valinta?

  • Opiskelu on rakenteellista mutta rentoa
  • Saat opintotukea, jos opiskelet tarpeeksi
  • CV ei jää tyhjäksi
  • Saat elämänrytmiä ja mahdollisesti uusia kavereita

Usein kansanopistossa opiskellaan omaa tulevaa alaa tukevia aiheita, joten se voi olla hyvä silta korkeakouluun.


3. Avoin yliopisto ja avoin AMK – oikeita kursseja, oikeita mahdollisuuksia

Avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa voit opiskella täysin samoja kursseja kuin tutkinto-opiskelijat. Ja kyllä, ne ovat ihan oikeita opintosuorituksia – eivät mitään “läheltä liippaavia” juttuja. Ne voi myös hyväksilukea osaksi tutkintoa, jos myöhemmin pääset sisään haluamaasi kouluun.

Esimerkiksi:

  • Avoimessa yliopistossa voit opiskella psykologiaa, kasvatustieteitä, historiaa, kieliä…
  • Avoimessa AMK:ssa on tarjolla liiketaloutta, sosiaalialaa, tekniikkaa – melkein mitä vaan.
  • Monella alalla voit suorittaa käytännössä koko ensimmäisen opiskeluvuoden opinnot avoimen puolella, ja myöhemmin siirtyä tutkinto-opiskelijaksi (esim. ns. polkuopinnot AMKissa).

Plussaa:

  • Opinnot voi aloittaa heti – ei tarvitse odottaa seuraavaa yhteishakua
  • Saat esimakua siitä, kiinnostaako ala oikeasti
  • Näytät aktiivisuutta, mikä voi myöhemmin painaa valinnoissa

Miinusta? Opinnot maksavat jonkin verran (esim. 15–30 €/opintopiste), mutta opintotukea voi saada, jos opiskelet tarpeeksi laajasti.


4. Työ, harjoittelu tai vapaaehtoisuus – kaikki on oppimista

Vaikka koulun ovi ei auennut, moni muu ovi saattaa olla raollaan. Työ tai vapaaehtoistoiminta voi tarjota yllättävän paljon:

  • Työkokemus näyttää hyvältä CV:ssä (ja lompakossa)
  • Opit työelämätaitoja, joita et koulun penkillä saa
  • Saat perspektiiviä: ehkä huomaat, mikä ala kiinnostaa – tai mikä ei todellakaan kiinnosta
  • Tapaat uusia ihmisiä ja kasvatat verkostojasi

Vapaaehtoistyössä voi päästä kokeilemaan esimerkiksi tapahtumatuotantoa, viestintää tai nuorisotyötä – ja usein ilman aiempaa kokemusta. Kannattaa tsekata paikalliset nuorisojärjestöt, kulttuuriyhdistykset ja kansainväliset ohjelmat kuten ESC (European Solidarity Corps).


5. Ohjaamo – paikka, josta saa ihan oikeasti apua

Jos pää on ihan pyörällä eikä suuntaa näy horisontissa, suosittelemme lämpimästi: mene Ohjaamoon. Se on maksuton palvelu 15–29-vuotiaille, jossa voit jutella asiantuntevien aikuisten kanssa (mutta ei millään ”höpönassu”-tyylillä vaan oikeasti rennosti).

Ohjaamosta saat apua esimerkiksi:

  • Tulevien koulutusvaihtoehtojen hahmotteluun
  • CV:n ja työhakemusten tekoon
  • Opintopolun rakentamiseen: missä ja miten kannattaa opiskella
  • Elämäntilanteen selkeyttämiseen (jos vaikka asuminen, raha-asiat tai jaksaminen painaa)

Tää ei oo mikään “kysy rehtorilta” -tilanne, vaan enemmän kuin puhuisit vähän vanhemmalle isosiskolle tai -veljelle, joka tietää, mitä vaihtoehtoja on.


Et ole yksin – luvut kertovat sen

Vuonna 2024 korkeakoulujen yhteishaussa oli noin 140 000 hakijaa. Opiskelupaikan sai vain noin 47 % heistä.
Eli reilusti yli 70 000 nuorta jäi ilman paikkaa. Se on siis todella yleistä – eikä tee susta epäonnistujaa, vaan osan joukkoa.

Moni heistä pääsee opiskelemaan seuraavana vuonna. Jotkut löytävät uusia polkuja työelämästä. Ja useampi kuin arvaat, huokaisee jälkikäteen helpotuksesta: “Onneksi en päässyt silloin. En olisi edes halunnut sitä alaa.”


Lopuksi – tämä ei ole epäonnistuminen, vaan siirtymävaihe

“En päässyt kouluun” kuulostaa pahalta, mutta oikeasti se on tilanne, ei diagnoosi. Sitä voi käyttää hyväksi – pysähtymiseen, miettimiseen, kokeilemiseen ja kasvamiseen. Välivuosi voi olla loistava vuosi, jos sen täyttää tekemisellä, ei pelkällä odottamisella.

Mikään ei ole lopullista. Sinä et ole myöhässä. Et hukassa. Et epäonnistunut.

Olet vaan matkalla – ja se on enemmän kuin tarpeeksi.