Sä et ole ainoa, joka miettii:
”En päässyt kouluun, mitä nyt?”
Kesäaurinko paistaa, mutta fiilis on ehkä vähän sumea. Korkeakoulun ovet eivät auenneet, ammattikoulu sanoi “kiitos mutta ei kiitos” ja yliopisto ghostasi sut. Niinpä jäit ilman opiskelupaikkaa – ja päässä alkaa pyöriä klassinen kysymys: mitä nyt?
No, nyt hengitetään. Syvään. Koska tää ei ole maailmanloppu, vaan välipysäkki. Ja se on tärkeä ero. Joka vuosi kymmeniä tuhansia nuoria jää ilman opiskelupaikkaa – ja silti heistä suurin osa päätyy lopulta opiskelemaan, tekemään töitä tai keksimään jotain vielä parempaa. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kaikkea voit tehdä, kun kouluun ei (vielä) päässyt.
1. Täydennyshaku – koulutusmaailman bonuskierros
Kesän jälkeen, yleensä elokuussa, alkaa täydennyshaku. Se tarkoittaa sitä, että oppilaitokset, joihin jäi vapaita paikkoja, laittavat ne jakoon uusille hakijoille. Tässä ei enää vaadita VAKAVAA-koetta tai neljän kuukauden luku-urakkaa – joskus pelkkä hakemus riittää.
Missä näitä voi etsiä?
- Opintopolku.fi julkaisee tiedot täydennyshausta
- Oppilaitosten omat sivut, erityisesti ammattikoulujen ja AMKien kohdalla
Täydennyshaussa voi löytyä yllättäviä helmiä – ehkä juuri se koulu, jota et keväällä tullut edes ajatelleeksi.
2. Kansanopisto – vuoden mittainen seikkailu (ja oikeasti hyvä juttu CV:hen)
Kansanopistot tarjoavat opintolinjoja, joihin ei tarvita pääsykokeita eikä tutkintotavoitteita. Voit opiskella vaikkapa kirjoittamista, kuvataidetta, psykologiaa tai kieliä, tai valmistautua seuraavan kevään pääsykokeisiin ohjatusti.
Miksi kansanopisto on hyvä valinta?
- Opiskelu on rakenteellista mutta rentoa
- Saat opintotukea, jos opiskelet tarpeeksi
- CV ei jää tyhjäksi
- Saat elämänrytmiä ja mahdollisesti uusia kavereita
Usein kansanopistossa opiskellaan omaa tulevaa alaa tukevia aiheita, joten se voi olla hyvä silta korkeakouluun.
3. Avoin yliopisto ja avoin AMK – oikeita kursseja, oikeita mahdollisuuksia
Avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa voit opiskella täysin samoja kursseja kuin tutkinto-opiskelijat. Ja kyllä, ne ovat ihan oikeita opintosuorituksia – eivät mitään “läheltä liippaavia” juttuja. Ne voi myös hyväksilukea osaksi tutkintoa, jos myöhemmin pääset sisään haluamaasi kouluun.
Esimerkiksi:
- Avoimessa yliopistossa voit opiskella psykologiaa, kasvatustieteitä, historiaa, kieliä…
- Avoimessa AMK:ssa on tarjolla liiketaloutta, sosiaalialaa, tekniikkaa – melkein mitä vaan.
- Monella alalla voit suorittaa käytännössä koko ensimmäisen opiskeluvuoden opinnot avoimen puolella, ja myöhemmin siirtyä tutkinto-opiskelijaksi (esim. ns. polkuopinnot AMKissa).
Plussaa:
- Opinnot voi aloittaa heti – ei tarvitse odottaa seuraavaa yhteishakua
- Saat esimakua siitä, kiinnostaako ala oikeasti
- Näytät aktiivisuutta, mikä voi myöhemmin painaa valinnoissa
Miinusta? Opinnot maksavat jonkin verran (esim. 15–30 €/opintopiste), mutta opintotukea voi saada, jos opiskelet tarpeeksi laajasti.
4. Työ, harjoittelu tai vapaaehtoisuus – kaikki on oppimista
Vaikka koulun ovi ei auennut, moni muu ovi saattaa olla raollaan. Työ tai vapaaehtoistoiminta voi tarjota yllättävän paljon:
- Työkokemus näyttää hyvältä CV:ssä (ja lompakossa)
- Opit työelämätaitoja, joita et koulun penkillä saa
- Saat perspektiiviä: ehkä huomaat, mikä ala kiinnostaa – tai mikä ei todellakaan kiinnosta
- Tapaat uusia ihmisiä ja kasvatat verkostojasi
Vapaaehtoistyössä voi päästä kokeilemaan esimerkiksi tapahtumatuotantoa, viestintää tai nuorisotyötä – ja usein ilman aiempaa kokemusta. Kannattaa tsekata paikalliset nuorisojärjestöt, kulttuuriyhdistykset ja kansainväliset ohjelmat kuten ESC (European Solidarity Corps).
5. Ohjaamo – paikka, josta saa ihan oikeasti apua
Jos pää on ihan pyörällä eikä suuntaa näy horisontissa, suosittelemme lämpimästi: mene Ohjaamoon. Se on maksuton palvelu 15–29-vuotiaille, jossa voit jutella asiantuntevien aikuisten kanssa (mutta ei millään ”höpönassu”-tyylillä vaan oikeasti rennosti).
Ohjaamosta saat apua esimerkiksi:
- Tulevien koulutusvaihtoehtojen hahmotteluun
- CV:n ja työhakemusten tekoon
- Opintopolun rakentamiseen: missä ja miten kannattaa opiskella
- Elämäntilanteen selkeyttämiseen (jos vaikka asuminen, raha-asiat tai jaksaminen painaa)
Tää ei oo mikään “kysy rehtorilta” -tilanne, vaan enemmän kuin puhuisit vähän vanhemmalle isosiskolle tai -veljelle, joka tietää, mitä vaihtoehtoja on.
Et ole yksin – luvut kertovat sen
Vuonna 2024 korkeakoulujen yhteishaussa oli noin 140 000 hakijaa. Opiskelupaikan sai vain noin 47 % heistä.
Eli reilusti yli 70 000 nuorta jäi ilman paikkaa. Se on siis todella yleistä – eikä tee susta epäonnistujaa, vaan osan joukkoa.
Moni heistä pääsee opiskelemaan seuraavana vuonna. Jotkut löytävät uusia polkuja työelämästä. Ja useampi kuin arvaat, huokaisee jälkikäteen helpotuksesta: “Onneksi en päässyt silloin. En olisi edes halunnut sitä alaa.”
Lopuksi – tämä ei ole epäonnistuminen, vaan siirtymävaihe
“En päässyt kouluun” kuulostaa pahalta, mutta oikeasti se on tilanne, ei diagnoosi. Sitä voi käyttää hyväksi – pysähtymiseen, miettimiseen, kokeilemiseen ja kasvamiseen. Välivuosi voi olla loistava vuosi, jos sen täyttää tekemisellä, ei pelkällä odottamisella.
Mikään ei ole lopullista. Sinä et ole myöhässä. Et hukassa. Et epäonnistunut.
Olet vaan matkalla – ja se on enemmän kuin tarpeeksi.
0 kommenttia